Ohoh näyttäis olevan kuukausi tasan siitä, kun viimeksi tänne kirjoittelin. Monesti oon meinannut aloittaa jonkinmoisen postauksen kirjoittelua, mutta aina se on jäänyt kesken, katsotaan jos nyt pääsisin loppuun asti tämän kanssa :P

Nyt mennäänkin jo raskausviikoilla 20+1! Aika mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin ja vielä puolet jäljellä! Malttamattomana ootetaan uutta tulokasta perheeseen <3 Liikkeet tuntuu päivä päivältä paremmin ja masu kasvaa :) Tasan viikon päästä olisi se kauan odotettu rakenneultra! jes!

Kuluneet viikot on ollut melko vaihtelevia, ylä- ja alamäkiä on mahtunut, mutta ei mitään isompaa härdelliä kuitenkaan. Ja fyysisesti olen ollut hyvässä vireessä. Hormoonit on kylläkin laittaneet meikäläisen oikein kunnon herkkistilaan. Räjähtelen pikkujutuista, otan kaiken liian henkilökohtaisesti, itken todella helposti ja teen pikkujutuista aivan jumalattoman suuria :D Eli kaikkea mukavaa siis. Onneksi ihmiset ympärilläni ovat olleet tosi ymmärtäväisiä ja tajuavat että ''normaalitilassa'' en ole tällainen :D Kiitos siitä <3 (ja fuck you hormones!) Töistä voisin sen verran sanoa, että otin sinne menosta niin paljon stressiä, että pää meinasi hajota. Pelotti ja ahdisti niin paljon, että lääkäri totesi, että tältä erää on parempi nyt minun ja vauvan kannalta jättää tämä turha hermoilu ja unohtaa työt tältä osin ja keskittyä olennaiseen, eli siihen, että raskaus etenisi turvallisesti, ilman ylimääräisiä ja turhia paineita. Tietenkin tämä ratkaisu vaikuttaa meidän taloudelliseen tilanteeseen todellakin huonolla tavalla, mutta joskus asiat on vaan laitettava tärkeysjärjestykseen...sain takuta Kelankin kanssa sairauspäivärahaa hakiessa oikein huolella, mutta tällekin asialle tuli tänään selvyys ja nyt voin taas vain todeta, että asioilla on todellakin tapana järjestyä :)

Nyt enää jänskätään sitä rakenneultraa, tietenkin paras joululahja meille olisikin, että vauvalla olisi kaikki hyvin <3

Meidän Fluflu oikein somana :D ei se oikein innostunut tuosta rusetista...

(Aak pakko laittaa tarina tämän kuvan takaa tänne. Joni piti kavereineen pienimuotoiset pirskeet meillä ja olin koko illan kuin perseeseen ammuttu karhu! :D Jäi ihmisille takuulla hyvä kuva minusta, kun olin varsinainen ilopilleri mököttäessäni yksin makkarissa..voi kamala, anteeksi :D Ja tähänkään mulla ei ollut mitään järkevää syytä (again, fuck you hormones!))

Luulen, että en kirjoittele enää ennen Joulua mitään tänne, mutta Joulun jälkeen voisin kertoilla miten ultrassa meni ja Joulukuulumisia muutenkin :) Hyvää Joulua kaikille, syökää hyvin ja nauttikaa! Minä ainakin aion!

 

ps. Sini olit oikeassa, tää kirjoittaminen oli aika terapeuttista :D