Hohhoi, terveisiä täältä sohvan pohjalta. Viikko sitten pääsin sairaalasta kotiin, sillä ehdolla, että lupaan jatkaa lepohoitoa vielä kolme viikkoa...Nyt on tosiaan viikko maattu enemmän tai vähemmän rauhassa :D Kauheasti tekis mieli tehdä kaikenlaista pikkuhommaa, kotitöitä tai lähteä kyläilemään, mutta melko kiltisti kuitenkin oon ollut vaakatasossa :P Vähän jotain pientä oonkin puuhastellut, mutta Joni on kiltisti hoitanu isommat kotityöt ja passannut mua :D

Ystävilleni ja perheelleni haluaisin sanoa KIITOS, kun tulitte mua katsomaan osastolle, mä aivan pakahdun tähän kiitosuuden tunteeseen :D <3

ihania olette kaikki :)

Tilasin perjantaina vaunulasta sitterin, harsoja, tuttiketjun ja vauvan sänkyyn sen kosteussuojalakanan, ja tänään ne jo tuotiin ihan kotiovelle asti. Hianoa!.. Hah ja tilauksista puheen ollen, olin sairaalassa ollessa... hiiieman tylsistyneenä tilaillut ebaysta useamman paketin, zalandosta kengät, bubbleroomilta kengät ja takin ja voi sitä riemua kun pääsin kotiin... Mulla oli vastassa 15 pakettia!! :D Tuntui ihan kuin ois ollut Jouluaatto ja synttärit samana päivänä :D

Tänään viikkoja tasan 34 ja oltiin pitkästä aikaa neuvolassa. Sf-mitta oli 30 cm ja vauvan sykkeet hakkas melkosta vauhtia, mutta rauhoittui onneksi melko pian. Mun oman verenpaine oli vähän turhan korkealla, mutta taisi johtua vaan tuosta, kun pitkästä aikaa oli vähän kauemman aikaa pystyssä. Kotona mitattaessa oli taas ihan normaalit lukemat. Parin viikon päästä sitten lääkärineuvola, jos sinne asti päästään. Tänään on tullut muutamia harkkasupistuksia ja välillä ollut maha kipeäkin. Koitan pitää jalat ristissä vielä muutaman viikon ainakin :D 37 viikolla vauva saakin mun puolesta jo syntyä!

Oon tässä aikani kuluksi lukenut netistä muiden synnytystarinoita, enemmän tai vähemmän kivan kuuloisia (tosi fiksua) ja nyt oon oikeasti jo melkosen paniikissa tuosta tulevasta synnytyksestä :D! Kauhistuttaa ajatus, että vauva syntyis kauheen nopeesti tän mun kypsän tilanteen takia, enkä ehtis saada kunnon puudutuksia ja paikat repee ihan totaalisesti! Turhahan näitä on etukäteen stressata, mut jännittää! Oon myös lukenut netistä vauvanhoito-ohjeita sun muuta, kun eihän mulla noista vauvoista minkäänlaista kokemusta ole, sylissä oon pitänyt siskonlapsia, mut siihen se oikeastaan jääkin :D Se hoitaminenkin mua jännittää, vaikka ei se varmaan mitään varsinaista rakettitiedettä olekaan ja ajan kanssa sekin alkaa sujumaan (!?) eikös...

Lyytikin oli viikonloppuna taas meillä, mutta meni eilen takaisin Ruhaan. Oli ihan kuin eri koira! Tosi energinen ja söikin hyvin. Sille tulikin jo tylsää meidän kanssa, kun kaverit jäi ruhaan ja täällä ei saa juosta vapaana pitkin metsiä :D

 

 

ps. Joni on aika ihana <3

 

pps. mulla on kauhee ikävä Pietarsaareen :DDDDD